Nyt alkaa olla sellaiset hetket, että alkaa tuo nuorimmainen aiheuttaa "liikettä nivelissä" ja kutomisaika alkaa jäädä hälyyttävän pienelle tasolle!

Niimpä ratkaisin ongelman niin, että siirryn mahdollisimman pieniin neuleisiin, niin tuntuu, että jotain on saatu aikaiseksikin :)

Onneksi kohde on lähellä, vaikken mitenkään erityisemmin rakasta ihan pienelle tekemistä (koska mun mielestä ne jää aina väärän kokoisiksi...) mutta nyt se on pakon sanelema juttu. Ihan tekemättä kun ei kerta kaikkiaan voi olla!

Sukat ei nyt hotsita tehdä ollenkaan (siis aikuiselle) ja yhdet tekeleet oon jo tässä välissä purkanutkin. Ruma lanka, ruma kuvio, ei sitä kannata alkaa kantapäätä tehdä kun jo siinä vaiheessa varresta näkee, että ihan kammot on :)

Mutta tässä tätä "minivalmista" ja valmistumassa on samalle kohteelle myös oikea "sulovilen" pipokin, ei kylläkään oranssi-ruskeassa värissä vaan ihan tylsästi vaaleansininen :)

Kohde oli koko ajan nyrkki suussa, niimpä otettiin kuvausrekvisiitaksi tutti kehiin.

 

Sukat oli valmiina pari päivää, ennenkuin sain inspiksen päätellä ne kuuluisat langat. Pipon ja sukat päättelinkin sitten "samalla innolla" ja nyt on autoiluasuste valmiina. Mun mielestä Martat olis voinu heti kutoa noita sukkia joka kokoa ainakin siihen 30 kokoon asti :D Auttamatta laitokselta saadut sukat jäivät pieneksi eli pakottavasta tarpeesta oli äidin myöskin pienimmälle tehtävä villasukat.