Eilen oli Jorsella jännä päivä, hän pääsi tytön terapiaratsastukseen mukaan. Sattuneesta syystä, mun varpaani ei vieläkään kestä yli 5min yhtäjaksoista kävelyä, niin oli toinen tyttö taluttamassa. Otin Jorsen sitten ihmettelemään tallin meininkiä.

Eihän tuo meinannut nahoissaan pysyä -kokonainen rakennuksellinen isoja koiria! Jorse ei tajunnut yhtään, että ne on häntä minimissään noin 10 kertaa suurempia ja että ne ei todellakaan leiki... Hänen mielestään on sangen kummastuttavaa, että kukaan kopukoista ei ollut kiinnostunut hänestä. Kaikki vaan tuijotti ja puuskutti.

Yhden kanssa hän pääsi ihan "nenätuntumalle" ja nuolaisi siinä ohimennen sitten turvankin puhtaaksi. Eipä ainakaan ole mitenkään arka tämä poika. Tosin tietenkin jonkun asteinen itsesuojeluvaisto toki olisi ihan tervettä olla olemassa...

Rauhoittumista harjoiteltiin oikein urakalla tallin pihassa, varsinkin kun meidän piti puolisen tuntia vaan odotella tyttöä takaisin metsälenkiltä. Minä istuskelin ulkosalla jalka ylhäällä (jumputti jälleen, kun kävelin huimat 50m, huoh!) ja hän vain joutui istumaan. Miten älytöntä! Nooh, hän sitten löysi jostain sementin palan -ja tietenkin järsi sitä sitten paremman puutteessa :)

Treenattiin myös vähän maahan menoja sekä seuraamista ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi tietenkin ihan vaan olemista, ja tässä onkin se suurin työmaa. 5kk labbis joka rakastaa kaikkia, ja kaikki luonnollisesti rakastavat (tietenkin!) häntä...

Tässä hän yrittää pysyä nahoissaan kun se ihana "koira" vaan näyttelee mukamas "ei kiinnostunutta"

Sinne ne nyt vaan häipyy ja mä jään tänne...

 

Yhtään ei kyllä ulissut eikä vinkunut, hirveä veto olisi ollut vaan päällä jos vaan suinkin päästi itse otteen herpaantumaan :)

Herra tarkkaavainen

Lisäksi vielä muutama otos herrasta syömässä vattuja sekä tollanen "profiili" :D