Tänään selvisi, että kuvissa ei ole mitään merkillistä ja kuvatut polvet ja kyynärpäät etutassuissa on ok.

Nyt jatketaan edelleen levolla ja särkylääkkeellä -mikä puolitettiin keskiviikkona. Edelleen ontuu vähän aina ajoittain, mutta oli kokonaan nilkuttamatta la-ke, eli sen puolesta parempaan päin menossa. Koiraa on vaan ihan mahtoton pitää TÄYSIN levossa, koska on kenguruiden sukulainen. Se siis hyppii tasajalkaa ja spurttaa ihan uskomattoman lyhyessä talutushihnassakin. Vaikka toki on oppinut, että nyt ei saa riehua, niin on kuitenkin pentu -ja ilmeestä näkee kun komentaa, että "ai niin äiti -en mä muistanut" ja hyvin kosteat silmät päälle...

Eipä tolle höynälle oikein muuta voi välillä kuin nauraa, vaikka hermojakin toki kiristää se, että kaverilla on virtaa jo kertynyt melkoiset varastot, jotka meinaa välillä purkautua ns. ei toivottuna kekseliäisyytenä...

Esim, jos kuonolla vähän tökkää jotain juttua pöydällä ja se tippuu -niin tavallaanhan se tavara on silloin koiran, koska se on lattialla...

Lisäksi jos huiskii kukkasta hännällä tosi kovaa, ja siitä sattuu katkeamaan oksa -niin tokihan se on silloin koiran, koska se on lattialla.

Lelut on kivoja ottaa omasta laatikosta, jahka kaksijalkaiset vaan ensin kerää ne sinne laatikkoon...

Puruluut on ehdottoman pop, jos ne saa sieltä kaapista, mistä aina tulee kaikki uudet DentaSticks:t + muut uudet puruluut.

Äiti onkin alkanut ovelaksi ja jemmaan kyseiseen kaappiin myös "vanhoja" puruluita, mitkä jotenkin omituisesti muuttuu koiran silmissä uusiksi, kun ne ottaa kaapista... :)

Tosiaan koirassa on niin paljon virtaa, että sen kanssa ei voi oikeastaan tehdä täällä sisällä mitään, missä sen täytyy liikkua. Koska koko kämpässä on liukkaat laminaattilattiat, ja koska koira "ei osaa" kävellä, on pakko tyytyä vain puruluihin ja muihin ei kierroksia nostattavaan puuhaan. Muutenhan voisi harjoitella esim. etsimistä, mutta lopputulos on kyljellään satalasissa sladittava ruskea salama -eli ei vissiin taida mennä Vettorin kategoriaan "mahdollisimman levossa" :)

No ensi tiistaina on kaksi viikkoa tätä kokolepoa takana. Ajateltiin sitten aloittaa tiukassa narussa ihan hissukseen (heh, niinku mä nyt tän mahani kans mitään lujaa enää pääsisinkään...) kävelylenkkiä. Ensin postilaatikolle (yhteen suuntaan huimat 50m :D) ja siitä sitten pikku hiljaa vähän pidempään, suunnitelmana saada edes vähän tuota virtaa pois edes sillä, että keskittyy olemaan vetämättä ja pitämään katsekontaktia --> Josko ei pomppisi.