Että voi olla joku asia tervanjuontia... Siis mitä mä oon menny lupaamaan?!

Kyseessä siis isännälle lupaamani Viper sukat.

Aloitettiin sillä, että tehtiin n. 4 cm ja purettiin x3, hermot meinas mennä. Vihdoin keksin miten saan pystyraidan sukkaan edes kolmasosan kelvollisesti, ja silti se krymppää -vetää siis kasaan. Nyt on taktiikkana kutoa molemmat raidat omalta kerältä edestakaisin neuleena, mutta niin, että pohja harmaa lanka kiinnittää "raidan" neuleeseen. En tiedä ymmärtääkö tästä selityksestä kukaan mitään, mutta näin se kuitenkin käytännössä menee.

Aluksi tein omilta keriltä, mutta jätin kiinnittämisen... Hei kuka on yllättyny -raitahan lilluu siinä sukan päällä... -ei vissiin ollu tarkoitus, että raidat on irralliset -en edes kehdannu kysyä isännältä, kelpaisko irtoraitasukat =)

Noh, sitten seuraava vastoinkäyminen... Mä edelleenkin VIHAAN tehdä vartta. Siis vihaan niin syvästi, että mä en ymmärrä miten ikinä saan toisen sukan tehtyä. Eilen päätin, että NYT on tarpeeksi, enää kierrostakaan en vartta kudo, miten joku voi olla NIIN puuduttavaa -varsinkin kun ei ole MITÄÄN kuviota, pelkkää harmaa, violetti raitasotku -valmiiksi jo oon ihan kypsä noihin sukkiin -ei tuu ikävä tätä kudinta.

Sitäpaitsi pöydällä odottais niin monta muuta sukkamallia jotka voisin toteuttaa Ziljoona kertaa nopeammin, helpommin ja ennekaikkea intoa puhkuen. Mutta kärsittävä on, kun kerrasin l-u-p-a-s-i-n.

En enää koskaan tee Viper sukkia, en IKINÄ.

Tässä aloitusrävellys, nyt on jo varsi siis tehty ja kantapää meneillään... Vielä on se toinen kokonaan tekemättä -mitään välihommaa ei edes uskalla haaveilla -koska tämä jäisi tasan siihen paikkaan... Oikeasti noi raidat on kyllä suorassa, mutta tossa vähän krymppää. Toivon, että venyttämisen jälkeen noi 5 silmukan viper raidat tuosta oikenevat -takana oleva lanka ei oikeasti kiristä, mutta jousteen joukossahan toi nyt on ihan odotettavissa ollut ilmiö.

Tässä pari välipalaa mitä tein ennen sukkien kimppuun pääsyä (siinähän oli se syyskuun alku Sukkasadossa mikä rajoitti...)

Noista ei sen enempää.

Lisäksi tein AIVAN ihanan huivin. Mirelle langasta -jota löysin naapurikunnan käsityöliikkeestä, ja siinähän mua vei noi värit. KAIKKI mun lempivärit samassa langassa -ei oo todellista! Päädyin tosi yksinkertaiseen ohjeeseen, joka osoittautui täysin oikeaksi valinnaksi. Oikealla puolella langankierto, oikein yhteen ja nurjalla nurja kierros. Jos nyt tekisin, tekisin vielä yhden koon isommilla puikoilla, mutta neule oli jo puolessa välissä kun tämän oivalluksen tein -käytännössä en ollut yhtään varman miten lanka suhtautuu purkamiseen, eli päätin sitten vain tehdä loppuun.

Vielä pintä lähempää, mustaa, harmaata ja AH vaaleanpunaista...

Lanka oli kahden ohuen melkein ompelulangan välissä eriväristä "kuitua" vaikea selittää :)

Nyt siis taistelen Viper taisteluni loppuun... Josko olisin tosi ahkera, ja viikon päästä olisi jo puikoilla jotain muuta...