Nyt mä oon paikallistanut sen kameran, kyllähän se oli siellä tason päällä -mutta kun joku on kerännyt siihen ihan armottoman kasan kaikkea sälää *viheltelee* ihan käsittämätöntä :D

Ensin esittäytyy neidin valmis mekko

1248331513_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1248331530_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vielä on vähän "tuunaamista" tässä, koska kaula-aukosta tuli liian iso, kuten pelkäsinkin. Lanka on kuitenkin ohuudestaan huolimatta melko raskasta, koska pituutta tuli kuitenkin reilusti. Hihat tein tahallani vähän pidemmiksi, etteivät heti jää pieneksi. Hihat oli alkuperäisessä ohjeessa mitaltaan 6cm -eli nyt nämä on tehty täysin omasta päästä. Etsin vaan Novitan lehdestä samasta langasta tehdyt hihat sovelsin silmukkamäärän tähän malliin ja eikun tikuttamaan. Ihan hyvät tuli, vaikka pieni epäilys olikin lopputuloksesta.

Kaula-aukkoon ajattelin vielä virkata joko nirkkoreunuksen tai jotain muuta, jolla saa sitä vähän pienemmäksi. Nyt se venahtaa (koska helma painaa niin paljon) käytössä niin, että alkaa tippua olkapäiltä. Tunnetusti sellainen mekko joka on hankala pitää ei päädy päälle, joten korjattava, jos halutaan, että meidän oman pukeutumisensa hyvin tietävä tyttö suostuu tämän päälleen pukemaan.

Sitten toiseen projektiin, ostin siis purolankaa, ja olen rakastunut! Tätä on niin ihana kutoa, että ei ole tosikaan. Tosi pehmeää ja nopeasti tulee valmista (noh, kutosen puikot...). Ainoa vaan, että mietityttää tuon 100% villan käyttäytyminen käytössä. On jo nyt melko karvaista, ja kauhulla odotan paljonko on nyppyä jo muutaman käyttökerran jälkeen. Noh, en nyt murehdi sitä, vaan kudon sydämeni kyllyydestä.

Aivan mahtavan näköinen neule oli pakko tehdä, en tiedä vaan kuinka kuuma tästä mahtaa tulla. Hetken jo mietin ohjeen soveltamista villatakiksi, mutta romutin idean langan venyvyyden takia. En usko, että mun sovellustaidoilla nappilistasta saatikka muutenkaan mallista olisi tullut sen näköistä, että kehtaa julkisesti käyttää. Mä kun  olen muutenkin se vilukissa, niin eiköhän meikkis pysty tuota pitämään.

Väriksi valitsin pitkän harkinnan jälkeen Kanervan. Langan värjääjät ei ole ajatelleet yhtään. Mä kun en oikeastaan voi sietää vaatteissa vihreää tai sinistä, eikä tuossa lankapaletissa ole yhtään sellaista lankaa, jossa ei olisi vihreää tai sinistä. Ihmiselle joka vannoo vaaleanpunaisen ja lilan sekä valkoisen ja mustan nimeen, on melko vaikeaa tuosta värimaailmasta löytää sitä "täysin oman" väristä lankaa. Karpalon muut värit oli kuitenkin niin kauniita, ja tuo syvän metsänvihreä on mun mielestä ihan siedettävä -eikä kirkasta äklötys vihreää ole kuin kapeita raitoja... Nää oli mun perustelut kun lankaväri lyötiin lukkoon.

Tässä vähän kuvia valmiista takakappaleesta

1248331558_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sekä värejä vähän lähempää

1248331594_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jostain syystä tuo tummanvihreä ei toistu lainkaan sellaisena metsänvihreänä mitä se todellisuudessa on. Joulukuusen neulasen väri on lähempänä todellisuutta, mitä salama tehokkaasti yrittää vääristää :D

Seuraavaksi (kun tämän varmaan saan valmiiksi viimeistään viikonloppuna...) varmaan ostan sitä jäätynyttä karpaloa, tai sitten iltanuotio tai ruska... Vaikea valita, pitää varmaan hamstrata kaikkia huivin verran, jotta voi sitten pukeutua mielialan mukaan. Toivottavasti luolamies ei lue tätä -mä en pääse taas Tarjoustaloon tai Vapaavalintaan ollenkaan ilman bodyguardia, kun lankavarastot senkun kasvaa ;)