Nyt on sitten piikitys takana, ja olipa mukava reissu. Ihan sai pennunomistaja röyhistellä rintaansa kun niin paljon satoi kehuja :) Myös lääkärin kunnioitettava ikä (rutkasti yli 70vee) lisää kehujen painoa (ainakin on kokemusta).

Kiiteltiin erityisesti: vankkaa ja työtyyppistä, muttei liian laihaa olemusta, erittäin kaunista väriä, komeaa päätä, loistavia "kasvupatteja", jämeriä jalkoja, hyvää tassunasentoa (ei ole lättäjalkaa, en ole edes kuullut, että koirakin voi olla lättätassu...) jne. Lisäksi oltiin ihastuneita avoimeen luonteeseen, tottelevaisuuteen ja kuriin jo tässä iässä. Oli ihan ällikällä lyöty, kun voi 12 viikkoinen noin nätisti kulkea narussa ja vielä totteleekin niin hienosti (en kyllä kertonut, miten paljon me on tahkottu tota narussa kävelyä -se ei oikeasti ollut mikään "kerrasta opin" juttu :D)

Eli hyvillä mielin saatiin piikit ja rokotuskortit ja vielä kerrottiin, että sitten kun lähdetään ulkomaille näyttelyihin, "EU -passi on tämän näköinen" -lääkärillä oli hiukan pilkettä silmässä :D

Painoa oli 11.2kg eli tasan kilo viime viikosta! Eläinlekurin mielestä, ei ole liikaa missään ja kynnetkin on ihan sopivat (olin vähän huolissani, että onko liian pitkät...) Eli saatiin kaikinpuolin synninpäästö. Kuukauden päästä uusinta.

Kaikkiaan Jorse käyttäytyi hyvin, pentumaisesti, mutta hyvin. Oli tosi innoissaan kaikista uusista hajuista, mutta mihinkään muualle ei VOI pissata, kuin omalle nurmikolle... Yritin selittää Jorselle, että tästä voi vielä muodostua herralle pienimuotoinen ongelma vastaisuudessa :) 

Automatka (taas kerran) oli sellaista pientä vitinää, mutta ei enää mitään "megalomaanisia tsembaloita" niinkuin aluksi. Takaisin tullessa oli myös NIIN väsynyt, ettei enää jaksanut kuin vingahdella vaan aina välillä. Vähän tuntui, että vinkuin aina kun muisti ;) Luulen, että toi vinkuminen jää pikku hiljaa pois, jahka näkee kunnolla ulos.

Eilen piti ottaa niitä seisomakuvia (sain jopa miehen suostumaan pitämään "kiinni"), mutta sitten ilta venähtikin pitkäksi, ja se jäi... Mutta kyllä niitäkin vielä yritetään.

Tässä nyt noita "vapaita otoksia" meidän iltaisesta seurusteluhetkestä. Jorse tunki väkisin syliin -eli on hän vielä pieni! :)

Istumisen kuvaaminen on vaan se kaikkein helpoin silti ;D

Viimeiseksi vielä se pää, jossa sitkeästi vielä viimeiset pentukarvat sinnittelee :D