Eilinen meni hujauksessa. Töiden jälkeen kirmattiin (okei okei, ajettiin Volvolla) rinsessan kanssa toimintaterapiaan, ja sieltä Hesen kautta kotiin. Faktoina tuo tarkoittaa sitä, että oltiin kotona vasta puoli seitsemän, eikä siinä sitten paljoa enää mitään tapahdu. Käytännössä iltahan meillä menee niin, että Salkkarien jälkeen likka menee nukkumaan.

Jorsen kanssa harjoiteltiin taluttimessa kävelyä. Totesin, ettei energia riitä muuhun. Ja se nyt on sellainen "sopiva" nopea asia, mikä voidaan tahkota kuntoon. Käytännössä menikin jo 50m tosi hyvin -tarkoittaa suomeksi, että naru EI ollut suussa. Jorse on nyt tajunnut mikä juttu tämä on -kun äiti kiljuu vuorotellen "hyvä poika" ja "EI" -nyt alkaa selvästi jätkällä loksahtaa, että mistä se EI johtuu, ja miksi hän on niin hyvä poika :) Omasta mielestäänhän hän on paras poika joka tapauksessa.

Eilen oli tarhatreeni mennyt tosi hyvin. Tosin se tarhassa olo oli ilmeisen väsyttävää, koska kuulemma kaikki sisälläoloajat oli Jorppu vetänyt unta kuuppaan täysillä. Onhan se tietty aluksi jännää olla ulkona, eikä siellä tietty pystykään nukkumaan "ihan täysillä" niinkuin sohvan takana.

Saa nähdä, kauanko vielä Jorse mahtuu sohvan taakse, sinne nyt tunkee itsensä, jos häntä komentaa liikaa. Muutenkin on alkanut ilmetä sellaisia lieviä mullittelun oireita. Hän ottaa nokkiinsa, jos komentaa liikaa. Aika nopeasti tulee altakulmain mulkaisu ;)

Käytännössä hänestä on kuoritunut nyt se "syön kaiken mahdollisen" peto, eli EI on meillä enemmän kun taajassa käytössä. Käytännössä myös muita keinoja, käsien yhteen lyömistä ym. äännähdyksiä, mitkä katkaisee "ei toivotun leukojen käytön" on käytössä. Tekee tuota ihan selvästi huomion hakuisuuttaan!

Treeniaikaa on jo nyt pystynyt venyttämään 10 minuuttiin, ja kestää jo pari perättäistä harjoittelua, jos leikitään ja juoksennellaan siinä välissä.

Tänään pitäisi varmaan taas napsia kuvia, musta ainakin tuntui, että koira oli kasvanut ihan äärettömästi työpäivän aikana ;) Sitä se tekee kun ei näe omaa karvamikrobia melkein 12 tuntiin!