Poika kasvaa silmissä... Nyt kun olen töissä, mä pelästyn joka kerta kun tulen kotiin -jotenkin sitä muistaa koiran "paljon pienemmäksi" :)
Oltiin heti töiden jälkeen taas harjoittelemassa ulkona narussa kävelyä, ja meni tuplasti eilinen matka! Eli tosi hyvin, näin vähällä harjoittelulla. Oli myös kamera mukana tällä kertaa.
Jorppu osallistui renkaiden pesuun
Lisäksi renkaita piti tietenkin pyörittää talliin
Nyt oli vaan vähän huono ilma kuvata, kun joko oltiin vasta-aurinkoon tai sitten varjossa -eli valotusolosuhteet eivät olleet kaikkein parhaimmat :) Kuitenkin kuvista erottaa, että siinä on koira, joten tietyt kriteerit sentään täyttyvät (aina ei voi olla niin kovin vaativa).
Istuuko toi koira häntänsä varassa?
En mä äiti oo sun kukkapenkissä en...
Joku asiaan vihkiytymättömämpi voisi väittää, että jätkä kyllä on mullan päällä, mutta tokihan näin "vanhalla" alkaa jo tuo näkö heittää ;)
Lisäksi vastavaloon saa myös näinkin aavemaisen näköisiä otoksia, Jorsekin laittoi silmät kiinni, kun ei kestänyt tätä räpsintää...
Ihan kuin tossa koirassa olis jotain vaanijan elkeitä :)
Alkaa olemaan jo sellainen "voitko pliis lopettaa ton filmaamisen" -ilme...
Kaverin silmät alkaa menemään vihreään suuntaan, eli toisin sanoen keltainen varmasti alkaa kohta pukkaamaan pintaan. Sointuu myös hyvin nurmikon väriin :)
Lisäksi Jorse pitää myös kasvisravinnosta! Nää tuoreet mustaherukan lehdet on sen lempparia, se nappaa aina pari lehteä mukaansa kun kulkee ohi -eipä ainakaan pääse flunssa yllättämään :D
Lisäksi alkaa jo kukkapenkkiinkin tulla vähän vihreää -tässä myös näkyy niitä lauantaina istutettuja Iiriksiä. Muistiin myös syksyä varten, tässä penkissä on rutkasti tilaa syksyn sipulikukille!
Ja alakerrasta kuuluu vaativa ääni, pitää mennä kiinnittämään rinsessan mekon nyörit, jotta saa huomisiin kevätjuhliin äidin kutoman luomuksen ylleen -nyt kun se vihdoin kelpaa päälle! :)
Kommentit