Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Turinoita ja tarinoita lähellä sydäntäni olevista asioista. Lapsista, kutomisesta, puutarhasta ja tietenkin perheen karvaisista jäsenistä; unohtamatta sydämeni valittua luolamiestä {#emotions_dlg.foot_in_mouth}

21.03.2010 - 21:30

Nyt oli kerrankin kamera mukana ulkona, niin tuli vähän edustavampia kuvia pojasta.

Seisomakuva jää odottamaan ottajaansa, siihen kun tarvitaan edelleenkin kaksi ottajaa -toinen namin kanssa, ja toinen sitten sinne kameran taakse :)

Oltiin myös treffeillä muiden veljien kanssa, siitä lisää voit käydä lukemassa täältä.

Nurmijärvelle suunnattiin koko perheen voimin, joka tässä tapauksessa tarkoitti 2kk poika, 6v tyttö, koira ja aikuiset. Matkaa on yhteen suuntaan 2,5h eli yhden tauon kanssa 3h. Menomatka meni kivasti yhden hokiessa "koska ollaan perillä", 2kk onneksi osasi käyttäytyä (lue:nukkua).

Perille päästyä tankattiin 2kk, ja puettiin 6vee ja suunnattiin veljien kanssa hakemaan dameja "umpihangessa". Vähän itseä hirvitti koirien meno, koska aina vähän väliä koirat upposi hankeen.

Ennen kuin pääsi itse vuoroon, piti odottaa

Damien etsinnän jälkeen siirryttiinkin Tokon pariin, mikä oli ihanaa pitkästä aikaa. Oli itselläkin nimittäin sitten ensimmäinen kerta sitten syksyn pentutokon jälkeen, kun pääsi treenaamaan niin, että joku kertoi mikä menee pieleen. Lähinnä meillä meni pieleen ohjaajan namien tiputtelu... Nimittäin Jorse kuolaa niin paljon, kun innostuu, että namit alkoi väkisinkin tippuskelemaan näpeistä. Vaihdoin kuiviin nameihin, jotka ei Jorsesta oo ihan niin herkullisia kuin nakit, mutta tuntui, että tekemisen ilosta meni melkein mikä vaan syötävä. Kuivat herkut pysyi vähän paremmin, mutta tiputuksia tuli silti ihan liikaa.

Ensin perusasentoa

Saatiin monta hyvää neuvoa seuraamiseen ja niiden opettamiseen. Varmasti tulee näiden oppien avulla taas harjoiteltua uudella innolla. Nyt kun ei ole pitkään aikaan oltu missään "opissa" niin myöskin into harjoitella laskee :)

Kouluttajana toimi Eila Honkanen

Jahka nyt vaan tuo piha tuosta sulaa, että on paikka missä harjoitella -nurmikolla on koiran mahaan asti lunta ja muu piha on täysi luistelukenttä... Toivottavasti toi jääkausi ei kovin kauaa kestä, Jorse ei nimittäin lainkaan ainakaan hiljennä tahtia -vaikka olis kuinka liukasta. Välillä ei voi muuta kuin laittaa silmät kiinni ja kuunnella kuuluuko kova kolahdus -kaveri kun juoksee täysillä esim. autoa päin...

Eihän sitä voi pieni koira muistaa, että on liukasta...

 

Sartsa kirjoitti 22.03.2010 - 13:46
Tarkka ilme kaverilla. Meiän mummon koira juoksi kerran mökillä suoraan kylmään järveen, kun oli edellisen kerran käyny talvella ja oli juoksennellu jäällä. Aika hömistyneeltä näytti :D
Tulin kurkkaamaan, et oliko sinulla niitä avaimenperämalleja, kun ehdotit, mut ei osu silmään. Pitää varmaan googlettaa.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kävijöitä
Lucky Diver's Abyss

FI29459/09

ruskea labradorinnoutaja

s. 11.3.2009

e. BH Saskian Anastasia

i: FIN MVA & FIN & SE JVA Boompaw's Ruddy Duck

 

NOU1

Pentukuvia kasvattajan luona

Blogipohja

Tällä kertaa täältä


 

Tänne osallistun

Täältä minut löydät: Perunalaari