Nyt on sentään saatu mentyä pihalle sen kamerankin kanssa. Joka ilta käyn luonnollisesti pihalla vähän antamassa vettä suurimmalle osalle puutarhassa olevia kukkia. Mutta jostain syystä se kamera aina unohtuu kyydistä.

Jalka vihoittelee edelleen kävelemisestä sen verran, että mitään "maratoneja" ei kannata harkita.

Perun sanani siitä, että mulle ei tänä vuonna tule krasseja! Eilen kun tiirailin kukkapuskia, niin huomasin, että jälki-istutus krasseissa on kuin onkin yksi kukka ja muutama nuppu myös! Tänään en vain klenkannut sinne puolen pihaa, mutta niistä kuvaversiot vähän myöhemmin.

Perjantaina kun kotio ajelin töistä, kiinnittyi katseeni kukkakaupan pihalla oleviin aivan ihanan värisiin syysastereihin! Kukkapurkkejahan jäi jäljelle, kun en niitä kesäkukkia sitten ostanutkaan -niin avot, nythän siis ostan syyskukkia :)

Nämä on niin kauniin värisiä, ja sointuu hienosti harmaisiin purkkeihin. Kolme niitä sitten loppuen lopuksi jäi plakkariin:

Ja vielä vähän lähikuvaa, ei mitään käsitystä tuleeko noista vielä rehevämpiä, niimpä suosiolla jätin vähän tilaa purkkeihin, enkä yrittänyt tunkea mitään "täydennyskukkasta" enää reunoille.

Lisäksi huomasin tällaisen, oisko toi nyt sitten ehkä Chili? Aivan ihanan hauskan oloinen kuitenkin, kestävyydestä ei mitään tietoa, mutta ainakin nyt on piristävän erilainen

Myös tällainen kellokukka tarttui samalla reissulla "hihaan" saa nähdä vain, kuinka pitkäkestoinen on -ainakin nyt on komeat kellot

Kun menin kastelemaan postilaatikkokukkia (siis pitäähän ihmisen nyt työllistää itsensä niin, että kastelemiseen menee vähintään tunti illassa -ja matkallisesti muutama kilometri...) Huomasin, että meidän koivusta oli tippunut linnunpönttö. Onneksi ei enää ole mitään hektisintä pesintä aikaa, niin tuskin oli mitään suurta vahinkoa myöskään linnustolle. Pönttöhän oli niin hienosti sammaloitunut, että pelastin sen heti, kuinkas muutenkaan -kuin kukkapurkin aluseksi:

Ihmekös, että saan luolamieheltä joskus vähän paljon puhuvia katseita... Mutta jos olisi tämän vienyt talliin, niin kohta se jo olisi palanut takassa -ja se jos joku on suurta tuhlausta!

Tuoksuherneet ovat alkaneet kukkia eripuolilla pihaa, suurin osa henkiinjääneistä on punaisia, koska erikseen ostamani punainen pussillinen siemeniä on se jälkimmäinen istutukseen menny. Eka satsista kun ei kovin monta tainta jäljelle jäänyt, pakkasherran iskusta.

Onneksi nämä punaiset tuoksuvat ihanille, harmi vain, että blogissa on vaikea tuoksua välittää :)

Suunnitelmani kaivolla kiipeilevistä tuoksuherneistä on myös melko onnistunut, ihan kiitettävästi kasvoivat pituutta!

Lisäksi myös reunalla olevat kukat alkaa kohta kukkia

Vähän kauempaa "yleiskatsaus" kaivolle päin

Ensi vuonna pitää keksiä joku näyttävämpi kukka tuonen ämpäriin. Herne on kuitenkin melko hento -eikä siksi näy kovinkaan kauas. Käytännössä kaivohan on melko kaukana "pääpihasta".

Lisäksi henkiin on herännyt lobelia pöydällä. Se jo kerran "melkein" kuoli kuivuuteen -sitten sai sadetta niskaansa, ja nyt on taas oikein hieno...

Kiipeilevä mikä nyt ikinä olikaan kukkanen (en nyt vaan saa nimeä päähäni... sekä tuoksuherne ovat sulassa sovussa seinän vieressä. Tänne tuli myös muita värejä kuin se punainen. Kiipeilijä on siis kiivennyt koko verkon loppuun. Mielenkiinnolla odotan jatkaako seinää myöden seuraavaksi. Nuput ei vieläkään ole auennut, en tiedä miten isoja se oikein niistä meinaa kasvattaa :)

Vähän vielä lähikuvaa väreistä

Lisäksi nappasin kuvan Dahliasta, hän kun on jo lopettelmassa tuon komeimman kukkansa kukintaa, mutta vieressä on onneksi tulossa uusi. Tämä taisikin olla ainut Dahlia, joka tässä pihassa kukkii tänä vuonna. Tosi harmi, koska mä tykkään tästä kukasta hirmuisesti, ja kuusi niitä alunperin istutettiin.

Lisäksi oli paikallisessa marketissa huippuhyvärjous näistä pallokrysanteemeista, niimpä iskin ne kahteen jäljellä olevaan isoon ruukkuun. Ensi vuonna, jos meinaa paljon isoja kasveja istutella, onkin pakko satsata myös ruukkupuolelle :) Innolla odotan näiden aukemista. Näyttäisi olevan syvän violetinviininpunainen kukka. Saas muuten nähdä miten näiden käy, jostain syystä mä onnistun aina krysanteemit tappamaan ensimmäisen kukinnan jälkeen. Jostain syystä vain nuput ei aukea, vaan kuolla kupsahtavat heti alkuunsa. Toivottavasti nyt on parempi onni matkassa

Huomasin muuten, että elämänlangassa on joukossa myös vaaleamman punaista kukkijaa -mutta se kukkiikin nyt vähän jälkijunassa. Eilinen päivä oli elämänlangan ennätys, oli 8 kukkaa yhtäaikaa. Nyt vaan kun on näin kuuma, myös kuihtuvat paljon aikaisemmin, eli en ehtinyt ottaa siitä kuvaa. Tänään ei sitten näköjään auennutkaan yhtään tummaa versiota, että vain tähän ihanan pinkkiin on tyydyttävä :D

Tässä vielä muutama yleisotos.

Ensin näkymä kun ajaa pihaan

Ja lisäksi sisäänkäynti. Pyydän erityisesti huomioimaan esteettisesti asetellun mattorullan sekä isännän maastokengät :) Kaikki sulassa sovussa :D

Tällaista tällä kertaa. Kyllä oli eilen taas jalka ihan muussina, kun istuttelin nuo viimeisimmät ostokset. Hammasta purren tein loppuun. Mutta nostamaan oli sitten jo pakko pyytää luolamiestä apuun. Tänään yritin ottaa "iisisti" kunnianhimoinen tavoite oli kuitenkin imuroida sekä pestä lattiat. Pelkkään imurointiin se jäi, kerta kaikkiaan ei kantapää anna periksi kävellä enää yhtään enempää ympäri taloa. käytännössä kun pikkuvarvas ja se syrjä jalasta on kipeä, niin kipeytyy sitten kantapää ja toinen puoli jalkaa kun astuu hassusti.

Selvästi kuitenkin on edistystä tapahtunut, että jalka sentään ei satu levossa. Nyt sitten vaan yritän tasapainotella kaiken tekemisen ja tekemättömyyden kanssa.

Uutta kutomustakaan en ole saanut aikaiseksi aloittaa. Otin jos sukkalangat esiin, mutta ei vaan inspaa. Minä tunnetusti en kudo, jollei ole se "draivi" päällä -eli nyt on näköjään se taukopaikka. Kylläpä tässä onkin melkein vuoden verran tullut höyryttyä kudin kädessä -eli kai se on ihan tervettä vaihtelua :D

Jaahas, jospa menis nauttimaan kupillisen kahvia, ja odottelemaan sitä luolamiestä palaavaksi metsästä safarilta.